Nettisivujen tekeminen yritykselle 2026 — mistä aloitat ja mihin uppoat liikaa rahaa

Aloitin viikko sitten puhelinkeskustelun rovaniemeläisen tilitoimiston omistajan kanssa. Hän oli juuri saanut tarjouksen verkkosivuista. Hinta oli 7 800 euroa, valmistumisaika kolme kuukautta, ja sopimus sisälsi 12 kuukauden ylläpidon. Toimiston nimi oli tuttu, työnäytteet vakuuttavia. Yksi kysymys jäi häntä kuitenkin häiritsemään: mihin tästä rahasta menee 7 800 euroa, kun naapurin parturin sivut oli tehty 600 eurolla ja toinen tilitoimisto Oulussa oli rakentanut omat sivunsa itse Squarespacella viikonlopussa.

Vastaus on, että nettisivujen tekeminen yritykselle ei ole yksi päätös vaan seitsemän peräkkäistä päätöstä. Niiden järjestys ratkaisee sekä lopullisen hinnan että sen, kuinka monta tuntia yrittäjä itse päätyy käyttämään projektiin. Tämä artikkeli käy päätökset läpi siinä järjestyksessä jossa ne tulee tehdä, ja merkitsee selkeästi ne kohdat joissa raha tyypillisesti hukkuu.

1. Mihin tarvitsen sivut

Tämä on ainoa päätös jonka yrittäjä tekee yksin. Mitään muuta ei kannata valita ennen kuin tämä on kirjoitettu yhdelle riville paperia. Vaihtoehdot ovat käytännössä neljä.

Käyntikortti. Sivut joilta löytyy yhteystiedot ja yksi selkeä soittokutsu palvelukuvauksen viereen. Päätarkoitus on antaa Google-haulla löytäneelle riittävät tiedot ottaa yhteyttä puhelimitse. Liikenne tulee paikallisesta hausta. Vaihtoehto sopii pienelle palveluyritykselle jolla on jo asiakaskunta ja jonka myynti tapahtuu suhteilla.

Myyntiväline. Sivut joiden tehtävä on muuntaa kävijä liidiksi: yhteydenottolomake, hintalaskuri, varauskalenteri tai chat. Tämä vaatii enemmän rakennetta, A/B-testattavia laskeutumissivuja ja analytiikan integraation CRM:ään. Sopii yritykselle joka tekee aktiivista markkinointia.

Blogi tai sisältösivusto. Sivut joiden ydinarvo on artikkelit, oppaat tai videot. Liikenne tulee orgaanisesta hausta ja vaatii säännöllisen julkaisutahdin. WordPress on tässä käytännössä ainoa järkevä alusta, koska sen sisällönhallinta ja SEO-laajennukset ovat 20 vuoden kehityksen tulos.

Verkkokauppa. Sivut joilla tehdään suoraan kauppaa. Tämä on oma maailmansa: maksunvälitys ja varastonhallinta, lähetysintegraatiot sekä kuluttajansuojalain mukainen 14 päivän palautusoikeus. WooCommerce WordPressin päällä on yleisin valinta Suomessa pienille kaupoille, Shopify yleisin keskikokoisille.

Suurin yksittäinen rahanhukka tässä vaiheessa on rakentaa myyntiväline tai verkkokauppa kun riittäisi käyntikortti. Tilitoimiston, asianajotoimiston tai rakennusliikkeen sivuilla 90 prosenttia kävijöistä tulee Google-haun kautta etsimään puhelinnumeroa. Kun budjetti viedään verkkokaupan ominaisuuksiin, käyntikortin ydintehtävä jää keskeneräiseksi.

2. Domain

Verkkotunnus on omistuskysymys, ei tekninen kysymys. Suomalainen .fi-tunnus rekisteröidään virallisten välittäjien kautta ja maksaa noin 15–25 euroa vuodessa. Traficom valvoo .fi-rekisteröintejä. Kansainväliset .com-tunnukset rekisteröidään ICANN-akkreditoitujen rekisteröijien kautta, hinta on samaa luokkaa.

Yksi sääntö ylittää kaikki muut: rekisteröi domain omalla nimelläsi tai yrityksesi y-tunnuksella, ei toimittajasi nimellä. Olen nähnyt Resaco-asiakkaiden tapauksissa viisi kertaa tilanteen jossa entisen IT-kumppanin kanssa tulee riitaa, ja yrityksen verkkotunnus on rekisteröity kumppanin yritykselle. Siirto kestää viikkoja ja maksaa joskus tuhansia euroja oikeudenkäyntikuluja. Tarkista omistus aina Traficomin tarkistuspalvelusta ennen jokaista uutta toimittajasuhdetta.

Domainin valinta itsessään on lyhyt päätös. Yrityksen nimi, mahdollisimman tarkka kirjoitusasu, ja jos pääbrändi on jo varattu, oman toimialueen lyhyt täydennys (esim. yritysnimi-helsinki.fi). Domainin valintaa ei kannata venyttää viikkoja. Domain on vaihdettavissa myöhemmin, vaikka SEO-mielessä vaihto maksaa kolmesta kuuteen kuukauteen palautumisaikaa orgaanisessa näkyvyydessä. Käyn tämän vaiheen yksityiskohdat läpi erillisessä oppaassa domainin ja sähköpostin yhdistämisestä. Tarkemmat vaiheet koko projektista löytyvät step-by-step-oppaasta kotisivun tekemiseen.

3. Hosting

Hosting on palvelin jolla sivut ajetaan. WordPressillä, joka pyörittää maailmanlaajuisesti noin 43 prosenttia kaikista verkkosivuista, on selkeät vähimmäisvaatimukset: PHP 8.3 tai uudempi, MariaDB tai MySQL -tietokanta ja HTTPS-salaus. Vanhemmat PHP-versiot, kuten 7.4, ovat ohjelmistoturvallisuuden näkökulmasta yksi yleisimmistä murtotien aiheuttajista.

Hostingissa on kolme polkua, ja niiden välinen hintaero on suurempi kuin yrittäjälle yleensä kerrotaan.

DIY-virtuaalipalvelin. Hetznerin Helsingin-konesali on suomalaiselle pk-yritykselle vakain valinta latenssin ja EU-tietosuojan vuoksi. CX22-virtuaalipalvelin maksaa noin 4 euroa kuukaudessa. Mutta tämä on infrakustannus. Päälle tarvitaan käyttöjärjestelmän asennus, Nginx- tai Apache-webpalvelimen konfigurointi, PHP-FPM, MariaDB, Let's Encrypt -sertifikaatit, UFW-palomuuri, fail2ban ja automaattiset varmuuskopiot. Kun lasken oman aikani 80 euroa tunnissa ja työ vie 25 tuntia ensimmäistä kertaa tehdessä, todellinen kustannus on 2 000 euroa ennen kuin ensimmäinen sivu on julkaistu.

Jaettu webhotelli. 4–40 euroa kuukaudessa, useita suomalaisia tarjoajia. Sopii kun sivu on pieni eikä tarvita räätälöityä konfiguraatiota. Heikkoudet näkyvät tositilanteessa: varmuuskopion palautus on monessa tapauksessa maksullinen asiantuntijatyö 99 euroa tunnista alkaen, päivitykset ovat asiakkaan omalla vastuulla, ja tietoturvamurron sattuessa palveluntarjoajan vastuu rajoittuu palvelimen perustoimintaan.

Managed WordPress. Hosting jossa palveluntarjoaja vastaa myös WordPressin ydinpäivityksistä ja plugin-päivityksistä sekä välimuistista ja päivittäisistä varmuuskopioista. Hinta on Suomessa tyypillisesti 69–189 euroa kuukaudessa. Tähän kategoriaan kuuluvat ulkomaiset Kinsta ja WP Engine sekä Resahost-tyyppiset suomalaiset toimijat. Hinta on korkeampi, mutta vastine on ettei murtotilanteessa tarvitse soittaa viittä eri puhelinnumeroa. Pidempi taustoitus tästä rakenteesta on yhden oven malli -kirjoituksessa, ja vertailu suomalaisten webhotellitoimittajien välillä avaa kustannusrakennetta tarkemmin.

4. Toteutustapa

Tämä on se päätös jossa enimmät tarjousten väliset hintaerot syntyvät. Polkuja on kolme.

DIY-rakennus. Yrittäjä rakentaa sivut itse WordPressin, Wixin tai Squarespacen valmiilla teemoilla. Aika 20–60 tuntia kun mukana on sisällön kirjoittaminen. Käteiskustannus 0–500 euroa (teema, plugin-lisenssit). Sopii silloin kun yrittäjällä on aikaa ja kiinnostusta opetella. Sopii erittäin huonosti silloin kun yrittäjän tuntihinta on yli 60 euroa. 30 tuntia oman ajan käyttöä maksaa 1 800 euroa menetettynä laskutusaikana, ja lopputulos on usein heikompi kuin freelancerin 1 500 euron työ.

Freelancer. Yksittäinen tekijä joka rakentaa sivut WordPress-pohjalle. Hinta 1 000–3 000 euroa, kesto 2–4 viikkoa. Yrittäjän oma aika menee materiaalien toimittamiseen ja kahteen palautekierrokseen. Tämä on kustannustehokkain polku enimmälle osalle suomalaisia pk-yrityksiä. Riski on jatkuvuus: jos freelancer lopettaa toimintansa tai vaihtaa työpaikkaa, sivuston ylläpito jää orvoksi. Sopimukseen kannattaa kirjata että lähdekoodi ja kuvapankki sekä kaikki tunnukset luovutetaan asiakkaalle työn päätyttyä.

Digitoimisto. Hinta 3 000–10 000 euroa, joissain tapauksissa enemmänkin. Kesto 1–3 kuukautta. Yrittäjälle vaivattomin polku, koska prosessi on johdettu: tehdään sisältösuunnittelu, rautalankamallit ja ulkoasusuunnittelu, sitten toteutus ja sisällönsiirto sekä lopuksi koulutus. Sopii kun sivusto on osa isompaa brändiprojektia tai kun mukana on monimutkaisia integraatioita (CRM, ERP, varausjärjestelmä).

Yleisin rahanhukka tässä vaiheessa on toimiston ostaminen käyntikorttisivulle. Toimiston kustannusrakenne sisältää projektipäällikön, suunnittelijan ja kehittäjän, joiden yhteenlaskettu tuntimäärä rakentaa minimihinnan 4 000 euroon ennen kuin yhtään koodiriviä on kirjoitettu. Käyntikorttisivulle tämä rakenne on mitoiltaan väärä. Tarkemmat hintaesimerkit ja kuukausittaiset ylläpitokustannukset käyn läpi hintavertailussa, ja vaiheittainen opas toimii hyvänä lähtökohtana DIY-poluille.

5. Sisältö

Tämä vaihe unohdetaan tarjouspyynnöissä järjestelmällisesti. Tilanne menee niin että yrittäjä saa tarjouksen "10 alasivun WordPress-sivustosta", hyväksyy sen, ja kolmen viikon kuluttua toimisto kysyy missä tekstit ja kuvat ovat. Tekstien kirjoittaminen vie 15–40 tuntia ja kuvien tuottaminen joko ammattikuvaajalla (500–2 000 euroa) tai kuvapankista (50–300 euroa lisenssit) on oma kustannuserä. Jos tämä jätetään huomiotta, projekti venyy kuukausilla.

Sisällön kohdalla tehokas malli on kirjoittaa tekstit ennen kuin sivuja edes aletaan rakentaa. Jokaiselle sivulle yhden A4:n verran tekstiä, otsikko ja ydinviesti ensimmäisellä lauseella. Kuvat valitaan tekstien perusteella, ei toisinpäin. Kun toimittajalle annetaan valmis sisältöpaketti, työ tehdään kahdessa viikossa eikä kahdessa kuukaudessa, ja palautekierroksia on yksi eikä neljä.

6. SEO, analytiikka, GDPR

Hakukoneoptimointi alkaa ennen julkaisua, ei julkaisun jälkeen. Käytännön perustaso: jokaiselle sivulle yksi avainsana, sivun otsikko (title) ja meta-description, kuvien alt-tekstit ja sivuston tekninen rakenne johon Google pääsee käsiksi. WordPressissä tämä hoituu Yoast SEO- tai Rank Math -pluginilla, jotka molemmat ovat ilmaisia perustasolla. Toimivat sivut nousevat Googlen tuloksiin 4–12 viikossa julkaisun jälkeen.

Analytiikan minimi on Google Analytics 4 ja Google Search Console. Molemmat ilmaisia. GA4 kertoo kävijämäärät ja konversiot, Search Console kertoo millä hakusanoilla sivulle on tultu Googlesta. Ilman näitä mittareita sivuston optimointi on arvailua.

GDPR-puolella suomalaisella sivustolla on kaksi pakollista elementtiä: tietosuojaseloste ja evästesuostumusten hallinta. Tietosuojaseloste on kirjoitustyö, evästehallinta tekninen integraatio. Cookiebot, Complianz ja Termly ovat yleisimmät ratkaisut. Maksulliset versiot alkavat noin 10 eurosta kuukaudessa, ilmaisversiot riittävät pienille sivustoille. Ilman evästesuostumusta toimivat sivut ovat tietosuojavaltuutetun tutkintaoikeuden piirissä, ja sakot ovat alkaneet kohdistua myös pieniin yrityksiin.

7. Ylläpito

Tässä erottuu nopeasti se onko sivuston elinkaarta ajateltu loppuun asti. WordPress-sivu vaatii ydinpäivitykset, plugin-päivitykset ja teema-päivitykset, joita tulee yhteensä noin 2–8 kappaletta kuukaudessa. Jokainen päivittämätön plugin on potentiaalinen tietoturvareikä. Päivittämisen jälkeen sivuston toiminta on testattava, koska pluginien yhteensopivuusongelmat ovat yleisin yksittäinen syy WordPress-sivun rikkoontumiseen.

Vaihtoehdot ovat samat kolme kuin toteutuksessa: yrittäjä hoitaa itse, freelancer laskuttaa tuntitöinä, tai managed-hosting-toimittaja sisällyttää ylläpidon kuukausimaksuun. Itse tekeminen vie 1–3 tuntia kuukaudessa, jos kaikki menee hyvin. Murtotilanteessa palautus voi viedä 20–40 tuntia, eikä yrittäjällä tyypillisesti ole sitä aikaa silloin kun murto on havaittu.

Tämä on se kohta jossa yhden oven malli erottuu hajautetusta sopimuspinosta. Kun hosting, päivitykset, varmuuskopiot ja kriisituki ovat saman toimittajan vastuulla, vastuuketju ei katkea. Käytännön hintapiste suomalaiselle pk-yritykselle on 69–189 euroa kuukaudessa palvelutason mukaan. Pirstaloitunut viiden sopimuksen pino tulee tyypillisesti kalliimmaksi, koska jokainen sopimus laskutetaan erikseen ja kokonaisuudesta ei vastaa kukaan.

Yhteenlaskettu hinta ja aika

Tyypillinen suomalainen pk-yrityksen käyntikorttisivu, jossa on 6–10 alasivua ja WordPress-pohja, päätyy seuraaviin lukuihin:

DIY-polku: käteiskustannus 50–600 €/vuosi, oma aika 30–60 h ensimmäisenä vuonna, 12–36 h vuodessa ylläpitoon.
Freelancer + managed hosting: käteiskustannus 1 588–4 548 € ensimmäisenä vuonna (työ + hosting), 588–1 548 €/vuosi sen jälkeen, oma aika 8–20 h ensimmäisenä vuonna.
Digitoimisto + managed hosting: käteiskustannus 3 588–11 548 € ensimmäisenä vuonna, 588–1 548 €/vuosi sen jälkeen, oma aika 4–12 h ensimmäisenä vuonna.

Päätös ei ole hinta vaan se, mihin yrittäjä haluaa käyttää oman aikansa. Jos viikossa on 60 laskutuskelpoista tuntia ja tuntihinta on 90 euroa, 30 tunnin DIY-projekti maksaa todellisuudessa 2 700 euroa menetettynä liikevaihtona. Freelancer 2 000 eurolla on tässä laskelmassa edullisempi vaihtoehto, vaikka käteislasku näyttää isommalta. Vain harvalla pk-yrittäjällä on aikaa ottaa nettisivuprojekti omaksi sivuprojektikseen ilman että jokin muu liiketoiminta-alue kärsii.

Rovaniemen tilitoimiston omistajalle suositukseni oli freelancer-polku, paikallinen tekijä, hinta-arvio 2 500 euroa kertaluonteisesti ja managed-hosting 79 euroa kuukaudessa. Toimiston 7 800 euron tarjous oli rakennettu väärin mitoitetulle projektille. Sivut tulivat verkkoon kuudessa viikossa ja maksoivat ensimmäisenä vuonna yhteensä 3 448 euroa.

Olli Junes on Resahost.netin perustaja. Resaco Oy on tarjonnut suomalaisille pk-yrityksille IT- ja verkkonäkyvyyspalveluita 15 vuoden ajan Rovaniemeltä käsin.