Ilmainen webhotelli yrityskäyttöön — 7 riskiä jotka maksavat sinulle kalliisti

Aloittavan yrittäjän laskelma on ymmärrettävä. Kun ensimmäisen vuoden budjetti on tiukka ja markkinointiin pitää löytää joka euro, ilmaisen webhotellin lupaus säästää 60–80 € vuodessa kuulostaa houkuttelevalta. Olen kuullut tämän laskelman vuosien varrella kymmeniä kertoja. Olen myös nähnyt mitä siitä seuraa.

Ilmaisen webhotellin liiketoimintamalli on perustavanlaatuisesti erilainen kuin maksullisen. Maksullinen palvelu rahoittaa toimintansa sinun kuukausimaksuillasi ja on kannattava silloin kun pysyt asiakkaana pitkään ja palvelu toimii. Ilmaisen palvelun on löydettävä rahansa jostain muualta. Käytännössä se tarkoittaa että maksat tuotteella, joka olet sinä itse, sivustosi kävijät tai molemmat. Tämä ei ole arvolataus vaan rakenteellinen tosiseikka, joka kannattaa ymmärtää ennen kuin teet päätöksen yrityksesi puolesta.

Pakolliset mainokset sivuillasi

Ilmaisia webhotelleja rahoitetaan tyypillisesti pakottamalla mainoksia sivustollesi. Mainos voi olla bannerina ylälaidassa, ponnahdusikkunana ensimmäisellä käynnillä tai jopa interstitial-mainoksena joka näytetään ennen sisältöä. Yrityksen näkökulmasta tämä on suora brändihaitta. Asiakas, joka tulee tarjouspyynnön kanssa, näkee ensimmäisenä mainoksen kilpailevasta palvelusta. Et hallitse sitä mitä mainostetaan, etkä voi estää että mainos ohjaa liikennettäsi suoraan kilpailijoillesi.

Maksullisessa Hostingpalvelun Mini-paketissa 4,90 € kuukaudessa tai vastaavassa kotimaisessa palvelussa sivustosi on mainosvapaa, ja kaikki näyttöalue kuuluu sinulle. Tämä ei ole bonus, se on perusominaisuus, joka erottaa kuluttajaratkaisut yritysratkaisuista.

Datan myynti kolmansille osapuolille

Kun et maksa palvelusta rahalla, maksat datalla. Ilmaiset webhotellipalvelut tyypillisesti seuraavat sivustosi kävijöiden käyttäytymistä, IP-osoitteita ja selainmetatietoja sekä navigaatiopolkuja. Tämä data yhdistetään profiileiksi ja myydään mainosverkostoille, data-brokereille tai analytiikkayrityksille.

Yritykselle tämä on kaksinkertainen ongelma. Ensiksi, GDPR:n näkökulmasta sinä rekisterinpitäjänä vastaat siitä, mihin kävijöidesi henkilötiedot päätyvät. Jos webhotellin käyttöehdoissa sallitaan datan jakaminen kolmansille osapuolille, sinun on dokumentoitava tämä omassa tietosuojaselosteessa, ja kerättävä siihen perustuva suostumus. Käytännössä tämä on lähes mahdoton tehdä lainmukaisesti. Toiseksi, asiakastietojesi vuotaminen kilpailijan tietokantaan on suora liiketoimintariski.

Ei SLA-lupausta, ei korvauksia katkoksista

Maksullisilla palveluilla on Service Level Agreement (SLA), joka määrittää luvatun toiminta-ajan (esim. 99,9 prosenttia) ja korvaukset katkoksista. Ilmaisilla palveluilla ei tällaista sopimusta ole. Jos palvelin kaatuu mustana perjantaina, et saa korvauksia, et selitystä etkä välttämättä edes ilmoitusta katkoksen alkamisesta.

Konkreettinen vaikutus: jos verkkokauppasi tekee 2 000 € vuorokaudessa ja palvelin on kaatuneena 24 tuntia, ilmainen webhotelli maksaa sinulle 2 000 € päivässä. Sen päälle tulee mainehaittä siitä, että asiakkaasi näkivät 404-virheen ostohetkellä. Vuoden 60–80 € säästö palautuu yhdessä päivässä.

Varmuuskopiot puuttuvat tai maksavat erikseen

Varmuuskopiointi on hosting-palvelun perustoiminto, mutta ilmaisissa palveluissa se on tyypillisesti joko poissa kokonaan tai tarjotaan kalliina lisäpalveluna. Jos sivustosi hakkeroidaan, plugin-päivitys hajottaa tietokannan tai vahingossa poistat artikkelin, ainoa palautusreitti on rakentaa sivusto uudelleen tyhjästä.

Laadukkaissa kotimaisissa peruspaketeissa, kuten Hostingpalvelun Mini-paketissa, varmuuskopiot otetaan automaattisesti kerran vuorokaudessa, ja palauttaminen sisältyy peruspakettiin. Se on toiminto, jonka käyttöä toivot ettet koskaan tarvitse, mutta jonka tarpeellisuus selviää aina ennalta-arvaamattomalla hetkellä. Sivuston rakentaminen uudelleen digitoimistolla maksaa tyypillisesti 1 500–8 000 € riippuen kompleksisuudesta. Sen rinnalla 5 €/kk on käytännössä ilmainen vakuutus.

Tuki vain englanniksi tai foorumin kautta

Ongelmatilanteessa tarvitset ihmisen, joka vastaa puheluusi tai chat-viestiisi. Ilmaisten palveluiden tukimalli perustuu tyypillisesti yhteisöfoorumeihin, joissa muiden käyttäjien on tarkoitus auttaa sinua. Vastausta saatat odottaa päivän tai kaksi, ja se voi tulla englanniksi käyttäjältä, joka ei tunne suomalaista lainsäädäntöä tai paikallisia DNS-rekisteröijiä.

Kotimaiset toimijat (Zoner, Planeetta, Hostingpalvelu, Domainkeskus) tarjoavat suomenkielistä tukea puhelimitse arkisin, monet myös chatilla. Kun GDPR-tietopyyntö saapuu tai sivusto vandalisoidaan, suomenkielisen asiantuntijan tavoittaminen vartissa on eri palveluluokka kuin foorumiviestin julkaiseminen ja sen odottaminen.

GDPR-rikkomus jos data on USA:ssa

Suurin osa kansainvälisistä ilmaisista webhotelleista isännöi palvelinsa Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Asiakkaidesi henkilötietojen siirtäminen Euroopan ulkopuolelle vaatii GDPR:n mukaan riittävät suojatoimet. Schrems II -tuomion jälkeen Privacy Shield kumottiin, ja EU–USA Data Privacy Framework astui voimaan heinäkuussa 2023. Sen kestävyydestä on jatkuvaa juridista epävarmuutta.

Käytännössä yhden hengen yrittäjän on lähes mahdotonta dokumentoida tietosuojavaikutusten arviointi (DPIA) ilmaiseen yhdysvaltalaiseen webhotelliin tavalla, joka kestäisi Tietosuojavaltuutetun tarkastelun. Tietosuoja-asetuksen mukaiset hallinnolliset sakot voivat olla enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 prosenttia vuosittaisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Käytännössä pk-yritykselle sakko jää usein huomattavasti pienemmäksi, mutta jo kymppituhansien sakko nujertaa pienen yrityksen kassan.

Kotimaisilla palveluntarjoajilla data pysyy Suomessa, ja palvelinsalit sijaitsevat tyypillisesti Helsingissä. Tämä yksinkertaistaa GDPR-dokumentaation niin paljon, että itse riski poistuu lähes kokonaan.

Palvelun lopettaminen ilman varoitusta

Ilmainen palveluntarjoaja voi yksipuolisesti muuttaa ehtojaan, poistaa tilisi tai lopettaa toimintansa ilman ennakkoilmoitusta. Tämä ei ole hypoteettinen riski. Kun 2010-luvulla useat suositut ilmaiset hosting-palvelut (Geocities, Webs, Tripod) sulkivat ovensa tai siirtyivät täysin maksulliseen malliin, miljoonat sivustot hävisivät verkosta yhdessä viikossa.

Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa että koko verkkonäkyvyytesi nojaa yhden ilmaisen palveluntarjoajan strategiseen linjaukseen, johon sinulla ei ole sopimusoikeudellista vetoa. Maksullisen sopimuksen rikkomisesta voit hakea korvauksia tai vähintään saat irtisanomisajan, jonka aikana siirrät sivuston muualle. Ilmainen palvelu ei velvoita kumpaakaan.

Kokonaiskustannusten vertailu: 0 €/kk vs 5 €/kk

Tehdään konkreettinen laskelma. Suomalainen jaettu webhotelli, kuten Hostingpalvelun Mini (4,90 €/kk) tai Zonerin Mini (6,90 €/kk), maksaa 60–85 € vuodessa. Verkkotunnus .fi-päätteellä maksaa lisäksi 14–25 € vuodessa. Yhteensä noin 80–110 € vuodessa.

Ilmainen vaihtoehto maksaa 0 € vuodessa, mutta vain laskennallisesti. Todelliset kustannukset koostuvat seuraavista:

Mainokset sivustolla: oletetaan että 100 kävijää kuukaudessa klikkaa kilpailijan mainosta sinun sivustollasi. Jos yksikin näistä olisi muuten ollut asiakkaasi ja yksi asiakas on 500 € arvoinen vuodessa, menetät 500 € jo ensimmäisessä kuukaudessa.
Katkokset ilman SLA:ta: jos sivusto on alhaalla yhden vuorokauden vuoden aikana ja menetät edes yhden yhteydenoton, vaikutus 200–2000 € riippuen kaupan koosta.
Varmuuskopion puuttuminen: jos sivusto rikkoutuu kerran kahdessa vuodessa ja sen rakentaminen uudelleen maksaa 2 000 €, vuotuinen riskikulu on 1 000 €.
GDPR-riski: Tietosuojavaltuutetun huomautus voi olla nimellinen, mutta varoituksesta korjaus- ja juridisten konsulttipalkkioiden muodossa lasketaan 1 000–5 000 €.
Palvelun lopettaminen: kerran kymmenessä vuodessa joudut siirtämään sivustosi kiireellä toiseen palveluun. Hätäsiirto digitoimistolta maksaa tyypillisesti 1 500–5 000 €.

Konservatiivinen vuotuinen riskikulu ilmaiselle vaihtoehdolle on siis 500–1 500 €, kun otetaan huomioon riskien todennäköisyydet. Maksullinen 80–110 € vuodessa on suoraan 5–15-kertaisesti edullisempi kun riskit huomioidaan. Tämä ei ole ennustaminen vaan vakuutusmatematiikkaa.

Lopuksi

Aloittavalle yrittäjälle 5 € kuukaudessa voi tuntua isolta numerolta budjetissa, jossa jokainen euro on punnittu. Ymmärrän sen. Mutta yrityksen verkkonäkyvyys on infrastruktuuria, ei kulutushyödyke. Sähköön, vesijohtoon ja vakuutukseen ei valita ilmaista vaihtoehtoa, koska niiden pettämisen seuraukset ovat suhteettomat säästöön nähden. Hosting kuuluu samaan kategoriaan.

Jos budjetti todella on niin tiukka että 5 € kuukaudessa on ratkaiseva ero, kannattaa harkita ratkaisua jossa et julkaise sivustoa vielä lainkaan, vaan käytät LinkedIn-profiilia tai Google Business -profiilia kunnes liiketoiminta kantaa peruspaketin. Tämä on rehellisempi vaihtoehto kuin julkaista sivusto ilmaisalustalle, jonka rikkoontuminen tulee maksamaan paljon enemmän kuin koskaan olit säästänyt.

Aiheeseen liittyvää lukemista: Webhotelli-vertailu 2026, WordPress-haavoittuvuudet 2024–2026 ja Vastaamo, CEO-vastuu ja NIS2.

Jos olet jo ilmaisalustalla ja epäilet riskien koskettavan sinua, varaa 15 minuutin keskustelu niin käydään läpi siirtosuunnitelma joka ei riko sivustoa.

— Olli Junes, perustaja, Resaco Oy